Toteutuneet vuorokausihavainnot Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta.

Suomen sääkartta

Yhden vuorokauden havainnot kaikilta Suomen asemilta yhdellä kertaa.

Mitä kartta näyttää

Jokainen piste on yksi havaintoasema ja sen väri aseman oma mittaus valittuna vuorokautena. Lukuja ei ole tasoitettu eikä pisteiden väliä täytetty: kartalla on vain se, mitä oikeasti mitattiin. Siksi kartta on paikoin harva: asemat ovat siellä, missä ne ovat.

Väriasteikko venytetään aina kyseisen päivän omaan vaihteluväliin, ja luvut ovat selitteessä. Sama väri tarkoittaa siis eri lämpötilaa eri päivinä. Näin heinäkuun päivä, jonka asemien ero on neljä astetta, ei näy yksivärisenä. Lämpötilakartassa selitteen pystyviiva merkitsee nollan, kun pakkasen raja osuu päivän vaihteluvälille.

Havaintoverkko on eri ikäinen eri suureille

Tämä on kartan tärkein varaus, eikä sitä voi päätellä vuosiluvusta. Asemamäärät 15. heinäkuuta eri vuosikymmeninä:

PäiväAsemiaLämpötilaSademäärä
15.7.190010110
15.7.19301322132
15.7.19501952195
15.7.1970659137659
15.7.1990472144470
15.7.2010289182205
15.7.2026247191174

Sadeasemien verkko oli vuosikymmeniä lämpötilaverkkoa laajempi: vuonna 1930 sademäärä tuli 132 asemalta ja lämpötila kahdelta. Asemamäärä oli suurimmillaan noin 1970 ja on sen jälkeen laskenut alle puoleen. Lämpötilakartta on siis mahdoton ennen noin 1960-lukua, mutta sadekartta toimii jo vuodesta 1900. Sivu valitsee oletussuureen sen mukaan, montako asemaa kunkin suureen oikeasti mittasi – ei vuosiluvun perusteella.

Muuta lukemisen arvoista