Yhden vuorokauden havainnot kaikilta Suomen asemilta yhdellä kertaa.
Jokainen piste on yksi havaintoasema ja sen väri aseman oma mittaus valittuna vuorokautena. Lukuja ei ole tasoitettu eikä pisteiden väliä täytetty: kartalla on vain se, mitä oikeasti mitattiin. Siksi kartta on paikoin harva: asemat ovat siellä, missä ne ovat.
Väriasteikko venytetään aina kyseisen päivän omaan vaihteluväliin, ja luvut ovat selitteessä. Sama väri tarkoittaa siis eri lämpötilaa eri päivinä. Näin heinäkuun päivä, jonka asemien ero on neljä astetta, ei näy yksivärisenä. Lämpötilakartassa selitteen pystyviiva merkitsee nollan, kun pakkasen raja osuu päivän vaihteluvälille.
Tämä on kartan tärkein varaus, eikä sitä voi päätellä vuosiluvusta. Asemamäärät 15. heinäkuuta eri vuosikymmeninä:
| Päivä | Asemia | Lämpötila | Sademäärä |
|---|---|---|---|
| 15.7.1900 | 10 | 1 | 10 |
| 15.7.1930 | 132 | 2 | 132 |
| 15.7.1950 | 195 | 2 | 195 |
| 15.7.1970 | 659 | 137 | 659 |
| 15.7.1990 | 472 | 144 | 470 |
| 15.7.2010 | 289 | 182 | 205 |
| 15.7.2026 | 247 | 191 | 174 |
Sadeasemien verkko oli vuosikymmeniä lämpötilaverkkoa laajempi: vuonna 1930 sademäärä tuli 132 asemalta ja lämpötila kahdelta. Asemamäärä oli suurimmillaan noin 1970 ja on sen jälkeen laskenut alle puoleen. Lämpötilakartta on siis mahdoton ennen noin 1960-lukua, mutta sadekartta toimii jo vuodesta 1900. Sivu valitsee oletussuureen sen mukaan, montako asemaa kunkin suureen oikeasti mittasi – ei vuosiluvun perusteella.